Perjantai-idea: Tauon paikka!

"Kokouksessa on niin paljon asiaa, että meillä ei ole aikaa tauoille." 

"Mehän olisimme ehtineet paljon enemmän, jos olisimme jättänee tauot väliin."

Tuntuuko sinusta joskus, että monen tunnin kokouksessa ei ole aikaa tauoille, mutta toisaalta koulutuspäivät ovat täynnä taukoja? Kokouksissa taukojen merkitys aliarvioidaan usein. Tauot myös unohdetaan usein, ja toisinaan kuulee jopa neljän tunnin yhtämittaisista kokouksista. Kahden tunnin jälkeen keskittymiskyky on jo heikentynyt huomattavasti.

Paljastan teille salaisuuden: Itse käytän taukoja pedagogisena keinona. Ennen taukoa esitän osallistujille jonkin provosoivan väitteen esimerkiksi:

"Kaikki Ideapakan menetelmät toimivat missä tahansa tilanteessa, jos vain osaa soveltaa."

Tauolta palattua kaikilla on näkemys, miksi ja missä menetelmiä ei voi soveltaa. Kun osallistujat menevät tauolle, he ikäänkuin "vapautuvat" koulutus- tai kokoustilanteesta ja ryhtyvät usein käsittelemään samaa asiaa omakohtaisemmin ja vapaammin. Kun osallistujat palaavat tauolta, on heillä usein paljon kriittisempiä ja omakohtaisempia ja pidemmälle vietyjä näkemyksiä. Parhaimmat ideat syntyvät usein taukojen aikana. Pitämällä taukoja saat heti tietoosi myös niin sanotut käytäväpuheet.

Riittävä tauotus on tarkkaavuuden ylläpidon ehdoton edellytys. Kymmenen minuutin tauko esimerkiksi 45 minuutin välein pitää keskittymistä vireillä. Taukojen aikana voi myös hyödyntää aivojen huoltoon esim. kannustamalla happihyppelyyn ulkonta tai hiljentymiseen. Jo pienetkin käsien venytysliikkeet saavat  verenkierron elpymään ja aivoille virtaa taas happirikasta verta. Kokeile joskus soittaa musiikkia tai haasta nollaamaan aivot antamalla aiheeseen kuulumattoman arvoituksen/pähkinän purtavaksi.

Nykyisin aikuisten on voi olla vaikea olla irti mobiililaitteistaan. Kiirellisiin meileihin on pakko päästä vastaamaan heti. Tällöin myös on hyvä sopia yhdessä, että meilit pääsee tarkistaa tunnin välein.


Aikatauluta taukojen alkamis- ja päättymisajat, mutta älä anna osallistujien lähteä omille teilleen.

Kummilapsitapaaminen Ruandassa

Reilu kolme vuotta sitten kun aloitin yrittäjänä halusin omalla toiminnallani tuottaa arvokkaita asioita. Halusin jakaa ja auttaa. Ensisijaisesti halusin tehdä suoraa vaikuttamistyötä, jossa hallinnollisia kuluja ym toimijoita latistavaa ja turruttavaa byrokratiaa olisi mahdollisimman vähän ja työn vaikuttavuus nopeaa ja näkyvää. Yhteistyö pienien toimijoiden kanssa jatkuu edelleen (taksvärkkiyhteistyö Itämeren puolesta, Saimaan norppa-kummeus, yhteistyö nicaragualaisten ompelijanaisten kanssa + koululaisten stipendit).

Yritykseni toisena vuonna halusin omalta osaltani olla mukana laajemmassa vaikuttamisessa ja tutkiskelin isoja, kokeneita ja järjestäytyneitä järjestöjä ja päädyin Plan säätiöön.

Yhteistyö Planin kanssa:

1. Tuotimme globaalikasvatukseen oman Kaiken maailman leikkien Ideapakan, jossa on leikkejä ympäri maailmaa. (Ideakosken työpanos on puhtaasti talkootyötä.) 
2. Olemme keränneet Planin hankkeisiin varoja Suomalaisten Pihaleikkien Ideapakkamyynnillä. (7€/Pihaleikkien Ideapakka)
3. Planin työntekijät ovat voineet osallistua veloituksetta kaikille avoimiin Ideapajoihin.
4. Minulla on kummilapsi Ruandassa (tuki 780€/vuosi)

Plan-kummilapsi äitinsä kanssa.

Vaihdamme kuulumisia 6-vuotiaan Theonisiten kanssa kirjeenvaihdolla. Viime syksynä Theonisite pyysi vierailulle ja ryhdyin järjestelemään matkaa Ruandaan.

Ruanda

Ruanda on pieni sisämaavaltio Keski-Afrikassa. Maassa on noin 9,2 miljoonaa asukasta ja se on yksi tiheimpään asuttuja maita. Ruandassa minulta kysyttiin usein ikää ja vastaus 34 vuotta sai aikaan hämmästyksen: "niin vanha jo". Eikä ihme, sillä Ruandan väestöstä yli 75% on alle 30-vuotiaita.

Plan on työskennellyt Ruandassa viisi vuotta ja keskittyy parantamaan haavoittuvaisten lasten hyvinvointia sekä tulevaisuudennäkymiä. Plan pyrkii kohentamaan tyttöjen koulutusta, varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluita, nuorten osallistumista ja
lasten oikeuksien toteutumista. Konreettisesti tämä tarkoitti Theonisiten kylässä mm. vanhemmuuspiirejä eli keskustelutilaisuuksia, joissa pohditaan yhdessä mistä hyvä vanhemmuus koostuu. Paikalla olleet vanhemmat kertoivat osallistuneensa tapaamisiin. Kummilapsiraha menee koko kylälle eikä suinkaan yksittäiselle lapselle.

Kuulun siihen sukupolveen, jota syyllistettiin ala-asteen ruokalassa Afrikan lasten oloista jos halusi jättää ruokaa syömättä (inhoan edelleen kaalilaatikkoa, onneksi aikuisena se on sallittua). "Afrikkalainen lapsi olisi onnellinen jos saisi edes lusikallisen tuota kaalilaatikkoa". Aloin kantamaan sisälläni syyllisyyttä epätasaarvosta sekä siitä tosiasiasta, etten mitenkään voinut siirtää osaani (edes inhoamiani ruokiani) vähempiosaisille.

Lapset toivottivat tervetulleeksi laulamalla
ja tanssimalla

Taustalla kummilapsen koti.

Nykyisin pohdin jokaista ostopäätöstäni ennen: "Tarvitsenko todella tätä vai voisiko summan jakaa jonnekin vähempiosaisille". "Voisiko tällä rahalla esim. rakentaa kaivon Afrikkaan?" Tästä syystä en esimerkiksi ole ostanut itselleni iPadia, sillä selviän ihan hyvin läppäri+älypuhelin -yhdistelmällä.

Mitä ihmettä?

Tunteeni ehtivät kiehahtaa, kun jumitun katsomaan asioita omasta suppeasta perspektiivistäni ja suomalaisten silmieni suodattamana.

Tapaamisen järjestäminen ei ollut helppoa, sillä emme ehtineet saada (8 viikkoa) vastausta ehdottamistamme päivämääristä Planilta Suomessa. Aloitin reissuni kolmen viikon melontalomalla Ugandassa Valkoisen Niilin kuohuissa ja yritin päivittäin järjestää tapaamista puhelimitse ja tekstiviestein naapurimaasta. Viimein kuin sain vastauksen kolmen viikon teksiviestipommituksen jälkeen, minulle vastattiin hiukan huvittuneena: "We African people, we don't stress". Minun teki mieli vastata, että en minäkään tästä ota stressiä, mutta kun suhtaudun tietyllä vakavuudella asioihin (mm. asiakkaideni viesteihin) saan myös tulosta aikaiseksi ja pystyn jakamaan omastani myös muille.

Ruandassa Planin päätoimisto on kuin palatsi. Pihassa seisoi rivi omaa Yaristani neljä kertaa kalliimpia Toyotoja. Vilkaisu ikkunan kautta työntekijöiden tietokoneruutuihin paljastaa, että he surffaavat Facebookissa ja vieläpä kalliimmilla tietokoneilla kuin itselläni on. Eikö tuen pitänyt vähentää eriarvoisuutta maan sisällä eikä kasvattaa sitä?

Ennenkuin mitään tuomitsee tai katsoo liian mustavalkoisesti, niin tulee katsoa asiaa myös kolikon kääntöpuolelta:

• Viestintäkulttuuri eri maissa on aina erilainen. Se, että samasta asiasta lähetti useamman viestin eri henkilöille, saatettiin kokea stressaamiseksi. Ruandalainen ei ole tottunut siihen, että joka hetki pitäisi olla tavoitettavissa. Puhelinyhteydet maaseudulla eivät toimineet läheskään joka paikassa ja väliin sattui pyhäpäiviä. 
• Ensinnäkään auton hintoja ei voi verrata Suomen hintatasoon. Toisekseen tarvitaan kallis auto, jotta kehitysmaakulttuureissa sinulla on uskottavuutta ja luotettavuutta kohdata paikalliset. Auton on kestettävä huonoja teitä ja siinä halpa auto tulee kalliiksi. Myöskään rakentaminen lämpimään maahan ei ole yhtä arvokasta kuin Suomessa. Planin rakennuksen ylläpito työllistää paikallisia. 
• Tiedän itsekin, että Facebookissa piipahtaminen voi piristää tai se voi myös turruttaa. Kun turhaudun saan itse parhaimmat ideat! Erään some-raportin mukaan yli 80% työntekijöistä avaa Facebookin ensimmäisenä aamulla, joten potentiaaliset lahjoittajat, yhteistyökumppanit sekä hankkeiden ja verkostojen jäsenet löytyvät myös tältä kanavalta. Vastailen itsekin asiakkailleni Facebookin kautta. 
• Laskeskelin päässäni, että voisin kummilapsilahjoituksellani rakennuttaa Theonisitelle turvallisemman kodin. Osuudellani voisi myös palkata kylän lapsille paikallisen opettajan vuodeksi. Rahan suora jakaminen kenellekään ei ole kestävää auttamista - asenteiden on muututtava. Ihmisten on itse opittava ottamaan vastuu itsestään. Asenteiden muuttaminen on hidasta. Planin hankkeiden vaikuttavuus ei näy hetkessä. 
• Olen omin silmin nähnyt, kuinka nuorille jaetuista tuhannesta kondomista oli enemmän haittaa kuin toivottua hyötyä. Moskiittoverkkojan ja muiden hyödykkeiden jakaminen ei auta mitään jos taidot ja ennen kaikkea asenteet eivät ohjaa niiden käyttöön. Asenteiden muuttaminen on hidasta. 

Theonisite on ujo poika, mutta
tuli rohkeasti kättelemään. 

Voisiko Plan toimia tehokkaammin? Varmasti voi. Uskon, että kaikkien meidän työn vaikuttavuudssa on parantamisen varaa. Itse toivoisin järjestöön mukaan enemmän ruohonjuuritason aktivisteja länsimaalaisten työntekijöiden joukkoon. Maatoimistolla ei esim. ollut yhtään tummaihoista työntekijää.

Maatoimiston jälkeen suuntasimme aluetoimistoon, jossa saimme tarkemmin kuulla hankkeista.

Kohtaaminen Theonisiten kanssa

Kummilapsi piirtää oman version lumiukosta. 

Neljän tunnin pomppuisen automatkan jälkeen olimme viimein kylässä.

Kummilapsitapaaminen oli paljon koskettavampi kuin olin alunperin ajatellut. Kirjeet, joissa olemme kertoneet kuulumisia saivat suuremman merkityksen.

Lapset tervehtivät meitä tanssien ja energia oli uskomaton. Lapset tanssivat täydellä antaumuksella joka solullaan eivätkä kuten minä eli käsiä ja jalkoja hiukan liikuttamalla.

Koko pienen kylän lapset olivat kokoontunut yhteen. "Onko tämä pois koulutunneista?" "Ei sillä koulua käydään jaksoissa aamuisin ja iltaisin."

Kun lauluesitykset olivat ohi vaihdoimme tulkin välityksellä kuulumisia. Sain kuulla, että Theonisite oli jokin aika sitten sairastanut alueella yleisen malarian, mutta oli tervehtynyt siitä hyvin. Theonisite asuu kahdestaan äitinsä kanssa. Isästään hänellä ei ole tietoa, sillä hän oli häipynyt jo pian syntymän jälkeen. Kun ison lapsikatraan kasvatusvastuu jää yksin naiselle ja vanhemmille
sisaruksille, ollaan kestämättömässä tilanteessa.

Arvuuttelua lahjan sisällöstä. Arvaatko sinä?
Katso tämän blogin lopusta!

Planin sääntöjen mukaan kylään saa viedä vain pieniä tuliasia. Vein lapsille tuliasiani paperia ja värikyniä. Piirsimme toisillemme maillemme tyypillisiä asioita. Ensimmäisenä piirsin lumiukon, mikä ei luonnisestikaan auennut Keski-Afrikan lapsille. He ymmärsivät ainoastaan sen, että valkoisella ukolla oli silinterihattu ja nenänä porkkana, mutta mikä ihmeen lumi? Hätäpäissäni vertasin asiaa pakastimeen sekä jäätelöön ja metsään menin pahemman kerran. Lapsilla ei ollut käsitystä edes jääkaapista saati pakastetuista ruuista. Mutta miten ihmeessä vesi voisi sataa alas valkoisena vaikka olisikin kuinka kylmä? Selvisin tilanteesta, vaikka lumen olemus jäikin epäselväksi. Kukaan ei onneksi syyttänyt minua huijariksi.

Naapurimaihin nähden Ruanda on kuin eri maailmasta. Kaduilla on siistiä ja liikenne on järjestäytynyttä. Mopon kyydissä on korkeintaan kaksi ihmistä ja heilläkin kypärät päässä. Ihmiset eivät kaupustele tai kerjää kaduilla. Korruptio ei ole ollenkaan niin räikeää kuin esim Ugandassa. Kaamean kansanmurhan jälkeen ruandalaisilla ei ollut oikeastaan muuta mahdollisuutta saada kansasta yhtenäistä ja toimivaa, kuin sopia tiukat säännöt, joista osa koetaan militaristiksi.

Itse haluan oppia tanssimaan
ruandalaisten lasten tapaan!

Mitä me suomalaiset voisimme oppia ruadalaisilta?

Muovipussit kielletty!

Ruandaan ei saa tuoda muovipusseja ja tavaroita ei ole pakattu tarpeettomaan muoviin. Yllättävän harvaan asiaan sitä itse asiassa tarvitsee muovipussia.

Talkoot!

Joka kuukauden kolmas sunnuntai kaikki ruandalaiset ovat velvollisia tekemään yhteishyödyllistä työtä puoli päivää (community walk) esim. siivota katuja. Kansalaiset tapaavat toisiaan ja päivittävät kylien kuulumisia. Katuja ei roskata juuri lainkaan, sillä kaikilla on omakohtainen kokemus siitä, että ne eivät siivoudu vain itsestään. Roskaamisesta saa nykyisin sakot.

Ruandassa on meneillään monta yrittäjähenkisyyteen kasvattavaa hanketta. Uskon, että se on paras keino poistaa köyhyyttä pitkällä tähtäimellä. Yrittäjähenkisyys ei vältämättä tarkoita yrityksen perustamista vaan yritteliäisyyttä omassa ja oman yhteisön elämässä. Kun silta on romahtamaisillaan niin sen korjaaminen nähtäisiin palkitsevana tekona itsessään.

Theonisiten lahja oli iso uhraus perheeltä:
10 raakaa kananmunaa!

Kokenut oivalluttaja: Aleksi Litovaara

Kokeneena oivalluttaja esittäytyy Aleksi Litovaara, joka valmentaa coaching Ideapakan menetelmistä Valmentajan Ideapajassa.  Monet tuntevat Aleksin lumilautailusta, mutta annetaan miehen itse kertoa itsestään ja suhteestaan menetelmiin:

Nykyään olen yrityscoach (ACC), Suomen Coaching-yhdistyksen hallituksen jäsen, henkinen urheiluvalmentaja, NLP -valmentaja, Mindfulness-ohjaaja ja luennoitsija. Tarjoan henkistä urheilucoachausta yksilö- ja joukkueurheilijoille, jotka haluavat tulla paremmiksi, menestyä sekä nauttia harjoittelusta, kilpailemisesta ja huippusuorituksista. Saman tyyppiset asiat tulevat esiin myös yritys-coachauksessa!

Mikä on suhteesi erilaisiin valmennuksellisiin menetelmiin?

Aleksin suosikkimenetelmiä on
onnistumista mallintavat menetelmät

Aleksin suosikkimenetelmiä on onnistumista mallintavat menetelmät Rakastan tehdä ja kokeilla erilaisia asioita. Jokainen kohtaaminen coachattavan kanssa on ainutlaatuinen ja erilainen. Tämän takia on hyvä olla valtava repertoaari erilaisia menetelmiä mitä voi soveltaa ex-temporee tilanteessa kuin tilanteessa.

Läsnäolo ja spontaanius ovat tärkeitä elementtejä coachauksessa. Kun on treenannut erilaisia menetelmiä riittävästi, voi vetää hatusta juuri sopivankokoisen pupujussin (eli menetelmän)!


Olen itse käyttänyt monia hallitsemiani menetelmiä yli 20 vuotta ja saavuttanut niiden avulla mm. lumilautailun maailmancupin kokonaiskilpailun voiton 1996. Valmennettaviini kuuluu yritysjohtajia, keskijohtoa, yrittäjiä sekä MM- ja SM-tason yksilö- ja joukkueurheilijoita.

Miten kuvailisit valmentajan roolia? 

Valmentajan tehtävä on toimia aktiivisena kannustajana ja luoda toimiva yhteistyö valmennettavan kanssa. Valmentaja vastaa työskentelyn suuntautumisesta kohti niitä tavoitteita, joita valmennettava on tuonut esille. Valmentaja kuuntelee, kysyy oivalluttavia ja voimaannuttavia kysymyksiä, tuo esille asiakkaan potentiaalin ja auttaa häntä konkretisoimaan tavoitteitaan. Valmentaja innostaa, inspiroi ja nostaa valmennettavan toiveikkuutta – leikkimielisyyttä ja huumoria unohtamatta!

Käytän coaching-menetelmiä sekä haastaviin tilanteiseen että tekemään hyvistä asioista parempia. Työympäristössä tämä voi tarkoittaa halua parantaa työsuoritusta, omien ratkaisujen pohtimista työhön liittyvien päämäärien suhteen tai tiimin työskentelyn syventämistä huipputiimiksi.

Pidän oivalluttaja-termistä, sillä coaching tähtää valmennettavan tietoisuuden kasvattamiseen ja hänen omaan oivallukseen. Silloin valmennettava itse ”omistaa” ratkaisun ja se on juuri hänen itsensä näköinen. Myös energia ja sitoutuminen toimintaan ovat tällöin parhaimmillaan. Oivalluksen syntyminen voi tapahtua ratkaisukeskeisen kysymyksen avulla.

Oletko löytänyt Ideapakoista itsellesi tähän soveltuvia menetelmiä?

Ideapakka on loistava menetelmien aarreaitta! Sovellan menetelmiä tilanteeseen ja omaan tyyliini sopiviksi. Pakka on hyvä muistuttaja ja backup. Omaan tyyliini sopivimpia ovat erilaiset positiivisten mielikuvien luontiin tarkoitetut menetelmät esim ne, joissa ankkuroidaan onnistumisen kokemuksia. Lisäksi käytän menetelmiä tavoitteen asettamiseen kuten saavutusten aikajanaa ja voima-adjektiiveja.

Myös kuvakortit ovat loistavia kun pyydän asiakasta tekemään yhteenvetoja, kiteytyksiä tai metaforia. Ne sopivat myös narratiivisten menetelmien sovelluksiin. Hyödynnän mindfulnessin menetelmiä. Ideapakasta Mindfulness työssä löytyy tähän soveltuvia perusmenetelmiä. Mindfulnessin hengessä - läsnäolo ja tähän hetkeen keskittyminen ovat avaimet aitoihin menetelmiin jotka nousevat siinä hetkessä.
--

Aleksin viime aikaisiin ajatuksiin voi tutustua NRJ:n podcastissa: Miten tärkeää on henkinen valmennus?

Perjantai-idea: Yritysalias

Alias on monelle tuttu sanaselityspeli, jossa pelaajien tehtävänä on selittää sanoja toisilleen aikaa vastaan. Tarkoituksena on saada oma joukkue arvaamaan tiimalasin osoittaman minuutin aikana mahdollisimman monta sanakorttien sanaa. Kortissa esiintyvän sanan mitään osaa ei saa käyttää selityksessä, ei myöskään samanvartaloista sanaa. Tarkemmat ohjeet löytyvät Tacticin sivuilta (pdf).

Voit hyödyntää omistamasi Aliaksen pelilautaa yhteisösi omaan peliin ja askarella siihen lisäksi vain omat kortit. Peli toimii hyvin myös pelkillä korteilla.

Mikä

• Sanaselituspeli organisaation keskeisillä termeillä.

Milloin

• Hauskuuttamaan, yhteishengen nostamiseen: yrityksen henkilöstöpäivään, pikkujouluihin.
• Viestintätaitojen opetteluun.
• Myyntikoulutukseen esim myytävien tuotteiden kuvailuun.

Mitä tarvitaan?

• Vähintään neljä osallistujaa.
• Minuutin tiimalasi
• Pelin kestosta riippuen noin 100 tyhjää  korttia, joihin kirjoitetaan yrityksen keskeistä sanastoa esim tuotteiden nimiä, alan slangia..

Miten

1. Jakaannutaan kahteen joukkueeseen. Joukkueet ovat suoritusvuorossa vuorotellen. Selittäjä vaihtuu joukkueessa joka kierroksella. 
2. Pelaajalla on minuutti aikaa selittää mahdollisimman monta sanaa joukkueelleen. Kun minuutti on kulunut voi kilpaileva joukkue myös yrittää arvata selitystä.
3. Ratkaistu sana = 1 piste. Pisteet lasketaan yhteen. Tehdyt selitysvirheet ja skippaukset = miinusapisteet.
4. Eniten pisteitä kertännyt voittaa (Pelilaudalla ensimmäisenä maaliin tuleva joukkue).

idea

• Alias sopii erinomaisesti vieraalla kielellä toteutettavaksi. Selittäjä saa tällöin käyttää selittäessään vain vierasta kieltä, arvaajat kuitenkin arvaavat suomeksi. 
• Samoja kortteja voit hyödyntää yritys-Pictionaryyn eli piirrä ja arvaa -kilpailuun, jossa selittämisen sijaan saa ainoastaan selittää piirtämällä.

P.S. Tämän idean vinkkasi Pregon pirteä konsultti, joka vieraili Ideapakan esittelypisteellä.

Mikä brändäys?

Osaston kuusineliöinen puolikkaani  lähes valmiina.

" En osaa sanoa miksi, mutta teidän osasto erottuu edukseen."
"Teillä on hienosti brändätty ständi."
En mieti mitään omaan yritykseeni liittyvää brändäyksenä. Itseasiassa en pidä koko sanasta (mikä tarkoittanee vain sitä etten ymmärrä käsitettä tarpeeksi hyvin). Poimin asioita, joista itse pidän. Korallin värjäämä merensininen on lempivärini ja siksi se toistuu usein myös vaatteissani ja muissa värivalinnoissani. Joskus vetäisen koko diasettini violetiksi ihan vaan vaihtelun vuoksi. Siten jaksan päivästä toiseen innostua omista jutuista.

Vedän puoleeni yhteistyökumppaneita ja asiakkaita, joiden kanssa jaamme samanlaiset toimintavat ja arvot. Asiakkaani ovat 99% tyytyväisiä (vaikka haastan, provosoin ja kerron epämiellyttäviäkin asioita).

Eilen minulla oli ongelma.  Esimies & henkilöstö 2013-tapahtuman messuosasto, joka pitäisi jakaa kahtia. Messukeskuksen rakentamana väliseinälle tulisi hintaa 200€ (saman rahan voisi sijoittaa fiksumminkin). Anttilasta ostettu sermi tulisi halvemmaksi, mutta en halua ostaa mitään edullistakaan, jos tavaralle ei ole suurta käyttöarvoa. Lisäksi sermi tekisi ständistä liian karsinamaisen.

Mieti mitä sinulla jo on 
Eteiseni hylly ja olohuoneen matto ovat elementtejä, joista pidän omassa kodissani. Ne lähtevät mukaan myös messuille, sillä osastoni saa olla kodinomainen satojen roll-upien keskellä. Samalla saan hyvän syyn pesettää matto pesulassa.

Kierrätä vanhoja ideoita
Pyykkinaru on toiminut ennenkin ja se on jo osa leikkisää ilmettä, joten se tulee taas käyttöön. Kortteja on helppo lukea, kun ne ovat silmien korkeudella. Miten sitten kiinnittää pyykkinaru? Mistä saa kaksi tolppaa?

Herkisty havainnoille
Asuinalueellani on kaadettu paljon puita tänä keväänä. Puupinot ovat seisseet paikallaa jo pitkään. Kenellekään ei koidu harmia jos lainaan kahta koivunrunkoa kolmen päivän ajaksi. Puut on helppo palauttaa samaan kotini lähellä sijaitsevaan pinoon.

Urani huipulla hakkuupinon päällä.

Rungot pitäisi saada pysymään pystyssä. Joulukuusenjalka tuli ensimmäisenä ideana mieleeni. Suuntasin Bauhausiin etsimään joulukuusen jalkoja tai jotain mistä voisi rankentaa vastaavan tuen.

Varasta ideoita
Bauhausin ystävällinen ja erittäin palvelualtis myyjä osallistuji ideointiin ja pohti kaikki vaihtoehdot erilaisista betoniharkoista ja ristiinnaulatuista lankuista. Helpoin ja nopein idea löytyy kuitenkin usein selän takaa - tässä tapauksessa se oli ämpäri. Hyvät ideat ovat vapaata riistaa.

Paras idea löytyy usein lähempää kuin arvaakaan.

Vierailijoiden turvallisuuden takaamiseksi rungot porattiin kiinni ämpäreihin.

Seuraavaksi pitäisi vielä löytää soraa, jotta koivut pysyvät varmasti pystyssä

Koivut matkalla Messukeskukseen.

Hanki jotain uutta toiselta yrittäjältä!

Yrityksen nimi pitäisi saada jotenkin selkeästi näkyviin. Suomeen muuttanut Adam Rowe on taitava laserleikkaaja. Intohimonsa ja osaamisensa ympärille hän on luonut yrityksen Laser Cut Studio (kannattaa vilkaista yrityksen Showcasea) Adam leikkasi Ideapakka-tekstin kohokuviona erittäin edullisesti ja taidokkaasti. Valkoiset kirjaimet kiinnitin tavalliseen pahviin, jotta ne erottuvat seinästä.

Osasto lähes valmis!

Älä ideoi mahdottomia ja kuluta kaikkea aikaasi ja rahojasi sen toteuttamiseen. Ideoi mitä voisit toteuttaa omaperäisesti siitä mitä sinulla on.

Kokousten tuhoavat käyttäytymismallit

Listasimme Katleenan kanssa reilu vuosi sitten kirjaprojektimme päätteeksi kohtaamamme kokousten hankalat osallistujat, jotka estävät käytöksellään kokouksen tavoitteeseen pääsyn. Huumori on usein helppo lähestysmistapa ja siksi kärjistimme nämä tyypit koomisiksi hahmoiksi.

Jokaisella ihmisellä on heikkoutensa ja omat varjopuolensa, ja siksi jokaisella on myös negatiivisia käyttäytymismalleja. Nämä tulevat näkyviksi eritoten niissä palavereissa, joissa ilmapiiri on heikko. Tuhoava käyttäytyminen nousee usein peloista ja pettymyksistä.

Lörpöttelijä
Kun lörpöttelijä pääsee vauhtiin, hän unohtaa ajan kulun. Hänelle puhuminen on ajatusten prosessointia, yhteisöllisyyttä ja jakamista, mutta muut kärsivät puhetulvasta. Kokouksessa lörpöttelijän perimmäinen tarkoitus tosin on vakuuttaa paikallaolijat hänen ahkeruudestaan ja ansioistaan.

Jos puhuminen on sinulle luontainen tapa ajatella ääneen, yritä tiedostaa, miltä se tuntuu muista. Rajaa omat puheenvuorosi jo etukäteen ja päätä, että tuot esiin ainoastaan kaksi asiaa ja nekin lyhyesti. Anna tilaa myös muille.

Vaikenija

Vaikenijoita on kahta lajia. Totaalivaikenija on helpompi, sillä hän on hiljaa myös kokousten välillä. Kokousvaikenija sen sijaan vaikenee vain kokouksissa. Niiden välillä hän on sitten johtaa käytäväpuheita sitäkin äänekkäämmin tai torppaa ehdotuksen seuraavana päivänä meileissä. Hän osaa arvioida, miten hölmöjä puheenvuoroja kokouksessa pidettiin ja mitä ideoita kokouksessa olisi oikeasti kannattanut esittää.

Vaikenija istuu hiljaa sivummalle vetäytyneenä. Hän kyllä vastaa katseeseen, hymyilee ja nyökkää, kun häneen päin katsoo. Muut kokevat, että häneltä ei saa apua, eikä hän tee mitään viedäkseen asioita eteenpäin.

Jos olet vaikenija pelkäätkö, että kukaan ei kuitenkaan kuuntele sinua tai kannata ehdotustasi? Mieti, mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua, jos esität mielipiteesi. Rohkaise itsesi ja osallistu, sillä voi olla, että mitään kamalaa ei tapahdukaan! Vai haluatko tarkoituksellisesti jättää muut omilleen, jotta voit myöhemmin sanoa, mitä olisi pitänyt tehdä? Vastustatko jostain syystä organisaatiotasi ja vetäydyt tieten tahtoen päätöksenteosta? Muista, että vaikeneminen ei auta mitään. Ainoa tapa muuttaa organisaatiota on osallistua.

Mököttäjä

Mököttäjä mököttää, kun muut ei kuitenkaan hyväksy hänen ehdotuksiaan. Hän ajattelee, että ”Päättäkää mitä päätätte, minä kuitenkin toimin näin”. Hän ei vaihda omaa mielipidettään kirveelläkään, eikä välitä edes osallistua palaveriin. Muut palaverin jäsenet pitävät häntä helposti loukkaantuvana, ja heitä suututtaa, kun murjottaja ei edesauta asioiden sujumista.

Jos sinulla on taipumusta murjottamiseen, astu hetkeksi itsesi ulkopuolelle. Otatko asiat liian henkilökohtaisesti? Ajatteletko, että ihmiset ovat sinua vastaan, jos he ovat jostakin asiasta kanssasi eri mieltä? Ota haasteeksi itsellesi alkaa viedä aktiivisesti eteenpäin asioita myös silloin, kun niitä ei tehdä sinun haluamallasi tavalla. Opettele tekemään tarvittaessa kompromisseja.

Vastarannankiiski

Tämä tyyppi asettuu periaatteesta poikkiteloin kaikkiin uusiin ehdotuksiin ja latistaa muiden innostuksen: ”Tämä on jo nähty”. Hänellä nippu hyviä syitä, miksi ehdotus ei tule koskaan onnistumaan. Hän on ylikriittinen ja näkee asioissa vain pahimpia uhkakuvia. Muut osallistujat pitävät häntä hankalana.

Jos olet vastarannankiiski, mieti syitä kriittisyydellesi. Pelkäätkö pettymyksiä ja suojaat jo valmiiksi itseäsi kyynisyydellä? Kadehditko niitä, joilla on omaperäisiä ideoita? Pelkäätkö, että omat taitosi tulevat haastetuiksi jos jotain toteutetaan uudella tavalla? Haasta kuitenkin itsesi antamaan kehuja kollegallesi.

Dominoija

Dominoija on koko ajan äänessä ja hänellä on ainoat oikeat mielipiteet. Dominoija on kiinnostunut vain omista asioistaan ja suhtautuu asioihin mustavalkoisesti ilman harmaan sävyjä. Hän pitää kiinni oikeudestaan sanoa oman mielipiteensä joka asiaan. Hän keskeyttää toisten puheenvuoroja ja puhuu päälle.  Kokouksen muut osallistujat pitävät häntä itsekkäänä.

Jos olet dominoija, jätä tilaa muillekin. Käytkö epävirallista valtataistelua muiden kanssa? Onko sinulla tarve kontrolloida ryhmää? Ajatteletko, että et ole olemassa muille, jos olet hiljaa? Laita itsellesi rajat: päätä etukäteen kuunnella ensin ja tiivistää mielessäsi puheenvuoro ennen kuin ajattelet ääneen.

Besserwisser

Viisastelija tuntee kaikki ja on käynyt kaikkialla. Häneltä tulee aiheesta riippumatta aina fiksu huomautus tai vitsikäs murjaisu. Besserwisser on verbaalisesti lahjakas ja varastaa monologeillaan aikaa tehokkuudelta ja vie tarpeettomasti aihetta sivuraiteille pilkkua viilaten. Kokouksen osallistujat pitävät hänen puheenvuorojaan turhana teorisointina ja aikavarkautena.

Jos sinulla on taipumusta näsäviisasteluun, pohdi, mistä käytöksesi johtuu. Koetko asiantuntemuksesi uhatuksi tai onko sinulla tarve kilpailuun muiden kanssa? Pelkäätkö, että tekemisesi ei riitä vakuuttamaan muita? Etkö saa tarpeeksi huomiota osaksesi? Koetko, että sinun on osallistuttava aina jollakin tavalla, ja jos et keksi asiaa, viilaat pilkkua? Huomioi, että myös kuunteleminen, ymmärtäminen ja kannustaminen ovat tärkeää asioiden eteenpäin viemistä. Haasta itsesi pysymään asiassa.

EVVK

Tämän tyypin asenteena on ”ei vois vähempää kiinnostaa”, eikä hän pelkää näyttää sitä muille ilmeellään ja kehonkielellään. Kun presentaatio alkaa, hän sulkee aivonsa offline-tilaan ja tuijottaa ikkunasta kaukaisuuteen. Muiden mielestä hän on ylimielinen ja lannistava.

Jos suhtaudut asioihin välinpitämättömästi, pohdi, mitä toimintasi saa aikaan. Eikö työlläsi ole merkitystä? Vaikka kävisitkin töissä vain palkan takia, voit tehdä silti työsi niin, että sinullekin jää siitä hyvä mieli. Selvitä ennen jokaista kokousta sen tavoite ja oma roolisi kokouksessa. Jos palaveri voidaan hoitaa osaltasi muulla tavoin, sovi tästä kokouksen koollekutsujan kanssa.

Vapaamatkustaja

Vapaamatkustaja ei ole ota kantaa. Hän odottaa, kunnes muut ovat tuoneet kantansa esiin ja kertoo sitten olevansa enemmistön kanssa samaa mieltä. Kokouksissa hänestä ei ole muille haittaa, muttei tosin mitään hyötyäkään.

Jos olet vapaamatkustaja, ota itseäsi niskasta kiinni. Pelkäätkö, että sinun ajatuksesi torpataan, jos sanot sen ääneen? Haluatko varmistaa, että olet aina enemmistön puolella? Kuuntele itseäsi ja mieti, mitä sinä itse haluat. Pohdi vaihtoehtoja ja valitse omasta mielestäsi paras silläkin riskillä, että enemmistö on kanssasi eri mieltä.

Tiedostatko sinä oman (negatiivisen) käyttäytymistapasi?

Kyse voi  olla ymmärtämättömyydestä, jos ihminen ei ole koskaan tiedostanut omaa tuhoavaa käyttäytymistään. Negatiiviset käyttäytymistavat heikentävät ilmapiiriä, synnyttävät toisissa osallistujissa kielteisiä tunteita ja lopulta haittaavat tavoitteiden saavuttamista. Kun mahdollisimman moni tiedostaa omat heikot kohtansa ja välttää niitä, päästään ulos tukahduttavasta ja tuhoavasta negatiivisuuden kierteestä.

P.S. Seuraavan koulutuksen kokousten kuolemansyntien kitkemiseen järjestää: Ratekoulutus 15.4.2013 Radisson Blu Royal Hotellissa Helsingissä. Koulutus sopii kaikille, joiden työhön kuuluuu kokousten järjestäminen ja vetäminen.

Koulutuksen hintaan sisältyy kirja Kokousten seitsemän kuolemansyntiä (Koski & Kortesuo).

Pelkän kirjan voi hankkia verkkopuodista

Kokenut oivalluttaja: Aino Peltomaa

Kokeneena oivalluttajana esittäytyy Aino Peltomaa, jolla on pitkä kokemus menetelmien soveltamisesta. Aino toimii myös oivalluttajana kahdessa kevään Ideapajassa. Aino kertoo itsestään seuraavaa:

Valmistuin alunperin musiikinopettajaksi, mutta syvä kiinnostus ihmisen, ryhmien ja systeemien toimintaan johdatti minut myöhemmin psykologian opintojen pariin. Erityisesti sosiaalipsykologian opinnot avarsivat ajatuksiani erilaisista ryhmäilmiöistä joita olin käytännön työssäni kohdannut. Omassa työssäni on punaisena lankana aina ollut halu rohkaista, motivoida, oivalluttaa, kannustaa ja kuunnella.

Olen käyttänyt erilaisia toiminnallisia menetelmiä niin yläkouluikäisten, lukioikäisten, kuin aikuistenkin kanssa. Opettajan työtäni olen tehnyt pääasiassa lukiossa, tällä hetkellä myös valmennan ja koulutan ihmisiä urasuunnitteluun liittyvien kysymysten parissa.


Toimitaan, uskotaan, unelmoidaan ja nauretaan enemmän - yhdessä!

Koen että ihminen on olemassa nimenomaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, erilaiset tavat ajatella ja nähdä maailmaa ovat suunnaton rikkaus joiden avulla voi syntyä mitä hurjimpia uusia ideoita. Meitä täytyy vain hieman ohjata ulos omalta mukavuusalueeltamme niin että uskallamme vähän enemmän! Toiminnallisten menetelmien soveltaminen vaatii siis myös vetäjältä uskallusta heittäytyä, ottaa riskejä ja kykyä nauraa itselleen.

Ideapakoissa menetelmät kulkevat kätevästi mukana ja niitä on helppo yhdistää, soveltaa ja kehitellä eteenpäin. Menetelmien avulla saa vanhoja rooleja ravisteltua sekä runsaasti uusia näkökulmia omaan tekemiseensä. Minusta on tärkeä kannustaa ihmisiä entistä avoimempaan ja rohkeampaan vuorovaikutukseen, kaikkea ei tarvitse aina ottaa niin vakavasti.

Valmennustyötä teen pääosin puhelimitse ja tämän takia läheisemmät ja eniten käyttämäni menetelmät liittyvät kysymyksenasetteluun ja voimavarojen kartoittamiseen (10 minuutin coaching), sekä tavoitteen asetteluun ja toiminnan konkretisointiin (monimenetelmät, motivaatiomittari, ihmekysymykset).

Ryhmävalmennuksissa, opetus ja koulutustyössä alkulämmittyelynä toimivat hyvin erilaiset haastattelutehtävät (haastattele pariasi, esittele muille) sekä ryhmäytymiseen liittyvät menetelmät joilla saa osallistujat liikkeelle (nimijono, Suomen kartta jne.). Näitä samoja menetelmiä voi sitten myöhemmin soveltaa käsiteltävään aiheeseen.

Todella monipuolinen ja hyvin sovellettava menetelmä on myös kolme huonetta. Sitä voi käyttää toisaalta tavoitetilan asettelun apuna, päätöksenteossa tai vaihtoehtoisesti oman toiminnan tarkastelun apuna. Tämä toki edellyttää valmennettavalta kykyä asettua erilaisiin rooleihin. Vahvuuksien tunnistamisessa lämmittelyharjoituksena toimii hyvin esim. Helppoa ja vaikeaa. 

Voimanimi on mielestäni hyvä ryhmävalmennusten lopussa, jolloin jokainen saa muulta ryhmältä positiivista palautetta ja oma voimanimi jää jokaiselle muistoksi. Se on helppo, positiivinen ja voimaannuttava. Siirrettävistä taidoista puhuttaessa Siirrettävät vahvuudet on hyvä ja silmiä avaava menetelmä. Tämä harjoitus vaatii kuitenkin melko paljon aikaa ja se on tärkeä pohjustaa hyvin. Puhelinvalmennuksessa sanojen ja äänenpainojen merkitys korostuu kun kehollinen viestintä on piilossa toisen katseelta. Sanojen voima- harjoituksen avulla pyrin pitämään huomioni siinä, miten sanat muokkaavat todellisuutta ja tulevaisuutta, ja miten parhaiten pystyn auttamaan myös valmennettaviani tulevaisuuden rakentamisessa. Viisi sormea (voimaviitoset) auttavat näkemään hyvät ja toimivat asiat omassa elämässä. Eikö olekin niin paljon arvokkaampaa keskittyä siihen mitä kaikkea meillä jo on, kuin siihen mitä meiltä puuttuu!

Aino esittelee Ideapakkoja Esimies & henkilöstö 2013 tapahtumassa 21.3.2013. Tule ständille tutustumaan!

Herkisty havainnoille ja kerää ideoita!

Blogiteksti:
Reetta Koski

Viime perjaintaina järjestettiin Menestysseminaari, jonka teemana oli uudet ideat & mielikuvituksen voima. Seminaarin puhujia olivat minun lisäkseni Alf Rehn, Anna Perho, Terhi Majasalmi.

Hyvät ideat syntyvät usein ajatusten ristiriidoista. Hienoa, että päivän aikana omaa ajatteluani haastettiin. Seminaareissa, joissa koko sali nyökyttelee "näinhän se on", jää harvoin mitään käteen.

Oman puheenvuoroni aikana tuotimme ideoita osallistujien arkityöhön hyödyntäen lateraalin ajattelun tekniikoita. Kyseenalaistimme, haastoimme, provosoimme ja toimme mukaan satunnaisia tekijöitä saadaksemme ideamme uusille urille.

Tässä omat vinkkini idearikkaaseen elämään:

1. Herkisty havainnoillesi ja tarkkaile ympäristöäsi. Kerää tietoisesti ideoita.
2. Kirjoita heti ideasi ylös. Älä kuvittele, että muistaisit hyvät ideasi.
3. Tee itsellesi ideapankki. Kerää ideoita, kuvia, aforismeja ym inspiraatiomateriaalia kansioon.
4. Analysoi oivalluksiasi. Pohdi asioita monipuolisesti ja etsi aina useampi ratkaisuvaihtoehto.
5. Ryhdy utealiaaksi tietoaddiktiksi. Matki viisivuotiasta ja kysy aina "miksi?" "Onko näin pakko olla?
6. Virkistäydy vaihtamalla maisemaan ja ihmisiä ympärilläsi. Juttele ideastasi vanhusten kanssa. Osaatko selittää ideasi lapselle? Valitse seurasi viisaasti.
7. Riko rutiineja ja tee asioita eri tavalla. Osta lehti aihepiiristä, jota et tunne lainkaan. Kulje eri reittiä kotiisi. Käännä radio uudelle kanavalle.
8. Haasta itsesi ja ponnistele! Ratko pulmia, ristikoita, sudokuja, kuva-arvoituksia..
9. Liiku! Kävele, pyöräile, hiihdä - Aivot työskentelevät parhaiten liikkeessä!
10. Rakastu kritiikkiin! Kun jonkin asia voi tehdä paremmin, niin ota siitä haaste itsellesi - älä ota kritiikkiä itseesi!

Testasimme seminaarissa muutamia lateraalin ajattelun tekniikoita: 

Seminaarin nimi sai minut miettimään mitä menestys itselleni merkitsee ja määrittelin sen näin:

Minulle menestystä on merkityksellisyyden kokeminen eli omien arvojen toteuttaminen ja tyytyväisyys jokaiseen tavalliseen päivääni.

Seminaarin osallistujista valtaosa oli yrittäjiä ja erilaiset yrittäjätarinat saivat ansaittua huomiota. Omaan tarinaani voi tutustua esim. Memen blogissa

Keppihyypiö vai vastuun kantava kyseenalaistaja?

Blogaajana
Reetta Koski

Erehdyin kerran kertomaan toisen tarinaa omanani. Jäin ansaitusti heti kiinni ja sain yhdeltä henkilöltä rajua kritiikkiä. Otin opikseni enkä ole tehnyt vastaavaa virhettä toisten. Erehdyin kerran kopiomaan  mielenkiintoiset johtopäätelmät eräästä tutkimuksesta toisen materiaalista. Tulokset kyseenalaistettiin. Tutkin vasta sen jälkeen alkuperäisiä lähteitä ja huomasin, että mutka oli mennyt pahasti suoraksi. Nykyisin tarkistan aina tarkemmin lähteet.

Olen aidosti kiitollinen näille kriitikoille.

Organisaatiossa helpoimpina ihmisinä pidetään positiivisesti ehdotuksiin suhtautuvia. Itsekin tunnustan olevan joo-ja-nainen. Kouluttajana pääsen helpoimmalla, kun osallistujat "ostavat" kaikki minun sisältön kritiikittömästi. Kerran erään ideapajan tilannut henkilö tuli pyytämään minulta tilaisuuden jälkeen anteeksi, että ryhmässä eräs henkilö kyseenalaisti ja esitti (asiallisesti ja rakentavasti) eriäviä näkemyksiä koulutukseni sisältöjä kohtaan. Hämmästyin kovasti, sillä mielestäni olin saanut aikaan syväsuuntautuneen oppimisen kannalta arvokasta argumentointia. Jos ryhmässä ei olisi olisi ollut kyseenalaistajaa, oppiminen voi jäädä pintatasoiseksi, eikä todellista pohdintaa ja henkilökohtaisia merkityksiä olisi syntynyt. Kyseenalaistaja ryhmässä on oppimisen kannalta rikkaus.

Reilu viisi vuotta sitten olin mukana valitsemassa virtuaalista oppismisympäristöä organisaatiolle. Kukaan ei uskaltanut ottaa esille valintaan liittyviä uhkakuvia, koska emme halunneet rikkoa kivaa yhteishenkeä. Yhdellä henkilöllä oli vahva tunneside järjestelmän toimittajaan ja hän itse oli sokea omalle hehkutukselleen, jonka me muut ostimme varauksetta. Teimme typerän konsensuspäätöksen, sillä kaikki varoivat toisten mielen pahoittamista.

Muutokset koetaan usein pelottavina, eikä vallitsevaa tilannetta siksi haluta muuttaa. Toisaalta me muutosaktivistit erehdymme usein pitämään muutosta ja uusia juttuja itseisarvona. Meillä olisi liikaa jatkuvaa sinkoilua, jos joukossa ei olisi liikkeitä tasoittavia kyseenalaistajia. Silloin me muutosintoilijat toteuttaisimme epäkypsiä ja jopa radikaaleja uudistuksia, joiden puutteet olisi voitu korjata jo ennen testausta.

Yhtäkäään kuulentoa ei olisi tehty, jos niitä ei olisi suunniteltu epäilyksen kautta. Muutosvastarinta ei ole aina primitiivireaktio, vaan perustuu usein rationaaliseen analysointiin.

Epäily on psyykeen selviytymiskeino. On luontevaa valmistautua mahdollisiin epäonnistumisiin, kyseenalaistamalla asia. Tämä estää meitä turhautumasta, jos ja kun epäonnistumisia tulee.

Usein pelkäämme epäilyksiä esittävän ikävän ihmistyypin mainetta. Tästä syystä krittiikkiä ei uskalleta sanoa, silloinkaan, kun olisi syytä. Epäilijät leimataan turhan usein vaikeiksi ihmisiksi, vastarannankiiskeiksi, keppihyypiöiksi tai jopa kiusaajiksi. Toki on olemassa joka asiaan poikkiteloin asettuva oppositio, jonka perusstrategiana on vastustaa kaikkea vain ihan periaatteesta (tai vain tehdä kiusaa). Tämän pienen vähemmistön takia ei pidä kitkeä pois kaikkea kritiikkiä.

Vielä pahempi on tilanne, jossa kukaan ei näe ja sano ääneen, että keisarilla ei ole uusia vaatteita.

Rakastu kritiikkiin!

Miten luoda kyseenalaistamista salliva kulttuuri, joka ei kuitenkaan toimi latistuksen mankelina uusille ideoille?

Ensinnäkin tulee erottaa, että ihmistä ei kyseenalaisteta, vaan asia. Kritiikkiin pitäisikin aina kohdistaa selkeästi asiaan, ei koskaan ehdotuksen esittäjän persoonaan. Kritiikin kautta saadaan paljon hiljaista tietoa. Tätä pitäisi korostaa enemmän mahdollisuutena.

Kyseenalaistajat eivät ole pahuuttaan negatiivisia, vaan itseasiassa he kantavat usein vastuuta yhteisöstä. He ovat niitä, jotka haluavat välttää vakavat virheet ja ovat siksi valmiita tekemään ennakoivaa työtä yhteisön hyväksi. Olisi huomattavasti helpompaa olla kerjäämättä itselleen vaikeuksia ja huonoa mainetta, siinä kohdassa kun muu yhteisö haluaisi painaa kaasua innostushurmiossa.

On olemassa useita menetelmiä, joilla koko ryhmä saa kyseenalaistaa, maalata uhkakuvia ja kritisoida asiaa leimautumattana narisijaksi tai latistajaksi. Tässä blogissa aiemmin on esitelty Ideapakan menetelmistä mm SWOT, Walt Disney ja kuusi hattua.

Rakastu kritiikkiin - suuret aplodit kertovat usein taantumuksesta.

P.S. Tunnetko jo improvisaatiosta tutun "Joo-ja"-menetelmän, joka toimii erityisesti silloin kun ei ole kritiikin aika!

Aikuisen itseohjautuvuus on puppua!

Blogaajana
Reetta Koski

Fasilitoin viime viikolla  KampusVisio -hankkeessa, jossa ajatus oli kerätä erilaisia skenaarioita tulevaisuuden oppimisesta ylipistossa. Se, mitä opiskelijat toivoivat tulevaisuuden yliopiston tarjoavan, oli yllätyksekseni henkilökohtainen ohjaus kuten uravalmennus, opintopsykologi ja oppimisen taitoihin valmentautuminen.

Kun opiskelin kasvatustieteitä yli 10 vuotta sitten uumoiltiin, että aikuiset olisivat entistä itseohjautuvampia ja omaehtoinen opiskelu virtuaaliyliopistoissa ympäri maailmaa olisi arkipäivää. Nykyisin tuhannet opiskelijat ympäri maailmaa  ilmoittauu huippuyliopistojen avoimille verkkokursseilla, mutta vain muutama prosentti on mukana kurssilla loppuun saakka. Toki esim.  Khan Academy tarjoaa mainion väylän itsenäiseen oppimiseen (yksityisopetusta ilman yksityisopettajaa), mutta tuntuu, että yhä useammat kaipaavat ohjausta.

Jos aikuinen olisi niin itseohjautuva ja ryhmästä riippumaton kuin väitetään, niin miksi ihmeessä minä ja lukuisat muut aikuiset ihmiset maksamme ohjatusta sisäpyöräilystä eli spinningistä, kun voimme ajaa polkupyörää itsenäisestikin ja vieläpä raittiissa ilmassa?

Meillä on entistä enemmän elämäntaidonvalmentajia, ravintovalmentajia, varallisuusvalmentajia, työnohjaajia, henkilökohtaisia kunto-ohjaajia, yritysvalmentajia jne. ja arvostamme henkilökohtaista otetta prosessissa.

Kaiken tarvitsemansa tiedon ravinnosta tai sijoittamisesta voi löytää netistä, mutta oppiminen ohjattuna on tavoitteelisempaa ja linjakkaampaa. Koulutuspäiviin osallistutaan osittain samoista syistä kuin spinningtunneillekin:

• Ohjaaja on laatinut minulle valmiin ohjelman loppuvenyttelyineen (koulutussisällöt kertauksineen).
• Ohjaaja ottaa vastuuta suorituksesta kontrolloimalla minua, sitouttaa minut tavoitteeseen, kannustaa ja motivoi.
• Vertaisryhmä motivoi, kannustaa ja jakaa liikkumisen (oppimisen) iloa sekä luo (positiivista) ryhmäpainetta.

Vertaan itse usein taitavaa kouluttajuutta urheiluvalmentajiin. Spinningohjaaja kertoi puolestaan vertaavansa itse onnistuneen jumppatunnin järjestämistä hyviin bileisiin. Hyvässä koulutustilaisuudessa, urheilutunnissa ja bileissä on paljon samoja piirteitä. Draaman kaari eli pedagoginen juoni muodostuvat samoista elementeistä: Rytmi on hyvä, nostoja oikeissa kohdissa, aloitus ja lopetus muodostavat toimivan kokonaisuuden.

Suosikki spinningohjaajani on erityisen hyvä pedagogina, koska hän...

• Virittää tunnelman jo ennen spinningtuntia: Saliin tullessa soi musiikki. Spinningtunti alkaa useimmiten virittävällä väitteellä, haasteella, kysymyksellä, viime aikaisella tutkimustuloksella tai vitsillä.
• Luo kahdenvälisen kontaktin keräämällä kontrollilaput henkilökohtaisesti. Tällöin en voi olla anonyymisti salin perällä vaan olen vahvemmin läsnä. Hän myös palauttaa luovuttaneet kuntoilijat katsekontaktillaan takaisin yhteiseen suoritukseen.
• Poistaa kaiken hämmennyksen liittyen järjestelyihin kertomalla aina esim. miten tunnilla käyttäydytään tai laitteet toimivat. Näin huomio itse tekemisessä.
• Sitouttaa suoritukseen kertomalla tunnin ohjelman ja mitä se merkitsee konkreettisesti. Tämän jälkeen hän antaa vastuun osallistujille tavoitteiden omakohtaistamisesta. Joka kerta haaste on juuri sen tunnin suoritukseen.
• Kertoo lyhyissä sykleissä missä mennään ja mitä luvassa seuraavaksi: Selkeät työosuudet ja siirtymät seuraavat toisiaan. Pienien osatavoitteiden saavuttaminen on palkitsevaa. 
• Huomio eri liikkujatyypit monella tapaa: musiikki on vaihtelevaa ja suoritusta voi säätää omaan tasoon erilaisilla vaihtoehdoilla.
• Todentaa lopuksi saavutetut tulokset osallistujille. Tunti ei koskaan lopu kuin seinään vaan draaman kaari laskee sopivasti rauhallisemmalla musiikilla ja sopivalla valaistuksella.

Oppiminen on sen keksimistä, että jokin on mahdollista. Opettaja toimii sokraattiseen tapaan paarmana, kätilönä ja pitojen vetäjänä.

P.S. Päivitin omaa taitava kouluttaja -valmennustani, jossa menetelmät saavat entistä laajemman roolin teorian sijaan.

10 askelta taitavammaksi kouluttajaksi (kouluttajakoulutus) from Reetta Koski

Ompelijanaisten kuulumisia

Viimeksi paketti matkasi valtameren yli 158 postimerkin voimin.
 Nyt merkkejä tarvittiin yli 200 kappaletta! 

Paketti nicaragulaisten yrittäjänaisten ompelemia Ideapakkojen suojapusseja saapui taas Suomeen. Pääosan pusseista ompelee Fanny & Isabel, joiden lähettämät tervehdykset löytyy tästä blogista. Mikäli omistat suojapussin, voit tarkistaa sen ommelleen yrittäjänaisen nimen mustan "La Gringa"-merkin takaa.

Jos haluat tietää mistä koko yhteistyö koostuu, niin lue myös aiemmat blogipostaukset:

• Ensimmäinen askel kohti yhteistyötä
• Ompelijayrittäjä Fannyn esittäytyminen
• Ompelijayrittäjä Isabelin esittäytyminen
• Tutustu nicaragualaisiin stipendiaatteihimme 
• koululaisten kuulumisia 2011
• koululaisten kuulumisia 2012
• Katso kuvat tapaamisesta Nicaraguassa (Facebook).

Minun kuulumiseni Ideakoski-asiakkaallemme!

Minulla on paljon ajatuksia, mutta kerron nyt joitakin. Nämä viisi vuotta, jotka olemme olleet ystäviä ja tehneet bisnestä yhdessä, ovat olleet parhaita vuosia elämässäni.

Minusta on tullut varmempi naisena ja äitinä. Ja kun katson lapsiani, haluan sanoa kiitokset ystävälleni Reetalle siitä, että hän valitsi meidät ja meidän tuotteemme. Paljon kiitoksia kaikesta siitä hyvästä, jota olet tuonut meidän elämäämme. Halauksia kaikille. Toivon, että kaikki jatkuu kuten tähänkin asti.

Terveisin,

Fanny Bermudez

---

Hei ihanat naiset,

Tässä terveisiä minulta. Suurin terveiseni on se, että minusta on tullut vientiyrittäjä. Polkuni yrittäjäksi on edennyt askelin. Ensin tutustuin muutamaan sydämelliseen naiseen, ja nyt olemme yhteistyökumppaneita. He ovat Leea ja Anna, arvostan ja kunnioitan heitä sydämestäni. Jos heitä ei olisi, meillä ei olisi niin hyviä asiakkaita. Heillä on halu kehittää yritystään, ja myös me yritämme aina tehdä laadukasta työtä. Vientiyrittäjäksi ei voisi päästä näin lyhyessä ajassa meidän köyhässä maassamme, mutta teidän kaikkien asiakkaittemme ansiosta me ja muutama muukin perhe saamme siitä nyt elantomme.

Kiitos Reetta, että olet osa tätä elämämme taistelun ketjua. Jumala sinua aina siunatkoon.

Paaaaaljon halauksia ja suukkoja!

Terveisin,

Maria Isabel Vallejos

Vakuuttava vai/ja vaikuttava? Miten asiantuntija onnistuu viestijänä

Asiakas: Tulisitko kouluttamaan meidän asiantuntijoita viestinnästä?

Minä (Reetta): En ole viestinnän asiantuntija, mutta voimme lähestyä asiaa  pedagogisesta näkökulmasta eli miten saa suunnattua tarkkavaisuutta, synnytettyä muistijälkiä ja omakohtaista ymmärrystä asiaan. Luulen, että olemme lähellä samoja teemoja.

Asiakas: Meidän asiantuntijoiden pitäisi oppia vakuuttamaan kuulijansa.

Minä: Onko päätavoite olla vain vakuuttava vai pitäisikö meidän ennemminkin panostaa vaikuttavuuteen?

Asiakas: Päätavoitteemme on onnistunut viestintä.

Vaikuttavuus on ollut alusta asti Ideakosken tärkein tavoite. Vain sillä mitä muutosta tapahtuu Ideapajan jälkeen on merkitystä. Muutos voi olla asenteellinen, tiedollinen ja parhaassa tapauksessa toiminnallinen eli osallistujalla on heti valmius tehdä työnsä eri tavalla paremmin. Muutos voi myös olla hyvin pieni, mutta merkittävä esim. tunnetasolla, jolloin omaan työhönsä suhtautuu intohimoisemmin.

Vaikuttavan viestinnän keinoja ideoitiin tällä viikolla Tampereella ja reilu puoli vuotta sitten Riihimäellä Fonectan teknisten asiantuntijoiden kanssa. Ideapakan adjektiivikortteja hyödyntäen kartoitimme ominaisuuksia, joita liitetään vakuuttavaan ja vaikuttavaan viestintään. Ne eivät suinkaan ole toisiaan hylkiviä käsitteitä. Kaikki ryhmät olivat sitä mieltä, että jos panostaa liikaa ollakseen hyvin vakuuttava voi vaikuttavuus kärsiä. Onnistuneeksi viestinnäksi ei myöskään koettu pelkkää vaikuttavuuteen keskittymistä esim. tunteisiin vetoamalla.

Alla yhden ryhmän poimimia ominaisuuksia vakuuttavuudelle ja vaikuttavuudelle, kun tarkastelimme meneillään olevaa koulutusta:

Ideapakan adjektiivikortit.

Vakuuttava

• Tosiasioihin tukeutuva 
• Suunnitelmallinen 
• Asiantunteva 
• Suoralinjainen, selkeä 
• Teoreettinen 
• Varma 
• Uskottava 

Vaikuttava

• Keskusteleva 
• Empaattinen 
• Aito 
• Uskalias 
• Selkeä 
• Kriittinen 
• Helposti lähestyttävä 
• Tunteikas, iloinen 

Tarkastelimme vaikuttavuutta erilaisten keissien kautta, kuten eri puhelinoperaattorien mainokset, yrityksen tiedotteet sekä koulutusmateriaali. Voit selata Ideapajan materiaalia, joista on videolinkit ym mainokset poistettu. 

Kevään 2013 kaikille avoimet Ideapajat

Lataa esite (pdf)!

Järjestämme huhtikuun aikana neljä menetelmäpainotteista Ideapajaa, joissa hankitaan kokemuksia ja syvennytään Ideapakkojen menetelmiin. Ideapakat sisältyvät koulutusten hintoihin. Mikäli omistat jo Ideapajaan kuuluvan Ideapakan voit halutessasi vaihtaa sen toiseen Ideapakkaan. 

Kouluttajina toimii pakkojen menetelmien käsikirjoittajat. Ideapajat järjestetään HUB Helsingin tiloissa Annankadulla klo 10 alkaen. Kaikkiin Ideapajoihin otetaan 16 ensimmäisenä ilmoittautunutta osallistujaa. 

Mikä on sinulle soveltuva Ideapaja? Klikkaa kuvia ja tutustu!

 

Mikäli osallistut useampaan kuin yhteen Ideapajaan myönnämme sinulle -20% edun. Osallistumisen voi peruuttaa maksutta kaksi viikkoa ennen tilaisuutta. Tämän jälkeen voit siirtää osallistumisesi jollekin toiselle henkilölle.

Ideakosken vuosi 2012

Kiitos kaikille vuodesta 2012. Ideakosken kolmas vuosikertomus löytyy Slidesharesta:

Ideakosken vuosi 2012 from Reetta Koski

Nicaragualaisten stipendiaattiemme kuulumisia

Ideapakkoja suojaa kankainen pussi, joka ommeellan Nicaraguassa itsenäisten naisyrittäjien voimin. Naiset saavat työstään reilun korvauksen ja tuotto lahjoitetaan takaisin kylään tukemalla neljän lapsen koulunkäynti.

Ideakosken stipendiaateilla alkaa olla taas yksi kouluvuosi loppusuoralla. Jose Dennis aloittaa tammikuussa yläkoulun 3. luokan, Mayosling alakoulun 5. luokan, Ana Teresa 4:nnen ja Joseling 3:nnen. Yhteyshenkilömme Milagrosin mukaan opiskelu on sujunut kaikilla hyvin.

Joseling on reipas ja hyvinvoiva tokaluokkalainen, jonka molemmat vanhemmat tukevat häntä koulunkäynnissä, vaikka eivät asukaan yhdessä. Joseling vaihtoi tänä vuonna koulua, mutta sopeutui nopeasti uuteen kouluun. Hän pääsi joulukuussa ripille ja koko naapurusto osallistui rippijuhliin.

Myös Ana Teresan äiti elättää perhettään pyykkäämällä, silittämällä ja myymällä ruokaa. Ana Teresalla oli vaikeuksia yhdessä oppiaineessa, mutta äiti kannusti tyttöä ponnekkaasti ja tämä saikin kolmannen luokan suoritettua.

Analla kuten muillakin lapsilla on kädessään Lasten pihaleikkien Ideapakka, joka on käännetty englannin kielellä. Tästä Ideapakasta löytyy perinteisten suomalaisten pihaleikkien lisäksi nicaragualainen lippuleikki.

Mayoslin sai erinomaiset arvosanat neljännen luokan päättötodistukseensa. Hän on kasvanut kovasti ja on todella iloinen pikkuisesta siskostaan, joka syntyi marraskuussa. Mayoslinin perhe haluaa erityisesti kiittää ideakoskea korvaamattomasta avusta.




José Denis sai yhdeksänvuotisen koulun päätökseen ja suunnittelee jatkavansa yliopistoon. Äiti on siitä todella onnellinen, sillä hänenkin suuri haaveensa saattaa toteutua. Perheessä on vain kaksi lasta ja myös vanhempien tulevaisuus riippuu lasten menestyksestä. José Dennis on hyvin aktiivinen, sosiaalinen ja oppivainen poika, tosin välillä vähän levoton oppitunneilla.

Kuntosavotan kokemuksia syksyn Ideapajoista

   "Missä pääsisin testaamaan menetelmiä turvallisesti?"
Tämän syksyn aikana toteutimme kolme kaikille avointa menetelmiin painottuvaa Ideapajaa. Näissä ideapajoissa hankittiin kokemuksia useista eri menetelmisä ja pohditaan niiden mahdollisuuksia omassa työssä.

Ideapajojen teemat menivät Ideapakkojen mukaan seuraavasti:

1. Ryhmän johtajan Ideapaja - Tehokkaat menetelmät & innostunut ryhmä
2. Coaching Ideapaja - Motivoivat menetelmät & itseohjautuvuus valmennuksessa
3. Innovaattorin Ideapaja - Ideointitekniikat & ideoiden jalostaminen

Kuntosavotan Henna Hietakangas ja Susanna Kähkönen osallistuivat kaikkiin kolmeen Ideapajaan eli kumpikin omistaa nyt viisi erilaista Ideapakkaa eli heillä on käden ulottuvilla yli 200 menetelmää sekä Ideapakan kuva- & adjektiivikortit. Iloksemme he kertoivat ottaneensa käyttöönsä menetelmiä heti Ideapajojen jälkeen omassa hankkeessaan.

Henna ja Susanna kertovat seuraavaa:

Meneillään tavoitejana. Lähimpänä seinää nojaa oivalluttaja
Marjaana Herlevi-Turunen, joka on Coaching Ideapakan
käsikirjoittaja.

Pieni vihreä sammakko kruunupäässään houkutteli meidät alkusyksystä mukaan tälle idearikkaalle ja menetelmiä rönsyävälle matkalle Ideapajoihin. Ajatuksissa oli saada lisää vinkkejä ja ideoita toiminnallisten menetelmien käytöstä. Päällimmäisenä mielessä pyöri kysymys, että mitä ovat nämä mielenkiintoisen näköiset kortit pussukoissaan, miten niitä käytetään ja miten voimme hyödyntää niitä työssämme.

Kuntosavotta on maaseudulla toimiville yrittäjille suunnattu työhyvinvointihanke. Tavoitteenamme on herättää osallistujissa kipinä omaa hyvinvointia kohtaan jakamalla tietoa, taitoa ja oppeja. Tarjolla on ollut rakennusaineita niin fyysiseen, henkiseen kuin sosiaaliseen hyvinvointiin. Vuodesta 2008 pyörinyt hanke päättyy vuoden vaihteessa, juurtuminen on onnistunut ja toiminta jatkuu 2013 osuuskuntamuotoisena.

Tiemme toi siis loka-marraskuussa kolmeen eri Ideapajaan, joista jokainen oli aivan omanlaisensa. Ryhmissä toisilleen ennalta tuntemattomat ihmiset heittäytyivät innolla menetelmien pyörteisiin. Uusia tuttavuuksia ja verkostoitumista syntyi moneen eri suuntaan.

Jännitystä ilmassa ja vähän perhosiakin vatsassa suuntasimme ensimmäiseen pajaan. Ryhmän johtajan Ideapaja - Tehokkaat menetelmät & innostunut ryhmä. Alusta asti Reetta ja Marianne (Capacitar) loivat innostavan ja toimeliaan tunnelman, joka kesti koko päivän. Ehdimme käydä yhdessä harjoitellen monta eri menetelmää. Ja konkreettisen treenauksen pohjalta niitä on helppo lähteä myös toteuttamaan itse. Osa menetelmistä oli ennalta tuttuja nimiltä, mutta nyt ne syventyivät ja tulivat käytännössä tutuiksi. Päivä oli erittäin intensiivinen ja onnistunut! Heti seuraavalla viikolla menetelmistä käyttöön päätyivät: PowerPoint-karaoke, Minuuttikierros ja 3 sanaa. Jatkossa varmasti käytämme: Pingis, Zipzapzop (nimillä), Ideaparkki ja Postikortti (tämä menetelmä meillä on ollut käytössä jo aiemmin.)

Päivän huilimisen jälkeen kutsui Coaching Ideapaja - Motivoivat menetelmät & itseohjautuvuus valmennuksessa. Vetovuorossa olivat Marjaana (Urataival) & Reetta. Menetelmiä ehdittiin harjoitella jälleen paljon. Tahti ei ollut aivan yhtä kiivas kuin Ryhmän johtajan ideapajassa ja se sopikin hyvin näihin harjoituksiin. Coaching menetelmiin tutustuminen ja syventyminen vaati hieman enemmän kypsyttelyaikaa. Menetelmistä on jo käyttöön otettu Voimavitoset ja Kirje itselle.

Marraskuussa oli vuorossa vielä Innovaattorin Ideapaja - Ideointitekniikat & ideoiden jalostaminen. Päivän toteutuksesta vastasi Reetta. Ideapakkojen plärääminen kävi jo suht helposti, aivan kuten sanotaan harjoittelu tekee mestarin! Päivän aikana todistettiin useaan kertaan, kuinka erilaisilla ideointitekniikoilla voi saada paljon kehityskelpoisia ja toimivia ideoita. Harjoitelluista menetelmistä käyttöön päätyvät ainakin Annettaan lahjoja, Kookospähkinä-haaste, Valkoisen 100 sävyä, Kolikon kääntöpuoli, 5xmiksi, Ideat lehdistä.

Tämä matka ideoiden monipuoliseen maailmaan kannatti tehdä! Ideapajoissa opimme oivaltamaan myös miten itseään voi haastaa ajattelemaan. Ideapajojen myötä on entistä alttiimpi ympäristöstä tuleville ärsykkeille ja virikkeille. Viimeisestä päivästä mukaan saatu Idea-heijastin roikkuu nyt takinliepeessä ja muistuttaa siitä, että on paljon vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, joita voimme hyödyntää Kuntosavotta osuuskunnan ryhmien innostamisessa, uusien ideoiden synnyttämisessä ja erilaisissa valmennustilanteissa.

P.S. Kevääksi suunnitteilla seuraavat Ideapajat:

Innostajan Ideapaja - Innostunut ryhmä & improvisaation mahdollisuudet  9.4.2013 

Kouluttajan Ideapaja - Tehokkaat ryhmätyöskentelymenetelmät & oppiva ryhmä 12.4.2013

Valmentajan Ideapaja - Motivoivat menetelmät & itseohjautuvuus valmennuksessa 19.4.2013 

Innovaattorin Ideapaja - Ideointitekniikat & ideoiden jalostaminen 24.4.2013